Sosiologisen tutkimuksen metodologia ja menetelmät. oppikirja poikamiehille. Kirja: V. Dobrenkov, A. I. Kravchenko ”Sosiologisen tutkimuksen menetelmät Osa i. tutkimusmenetelmät

M.: 2004. - 768 s.

Oppikirjassa käsitellään sosiologisen tutkimuksen metodologiaa, menetelmiä ja tekniikoita. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiologisen tutkimuksen tyyppeihin, otannan teoriaan ja käytäntöön, sosiologisen tutkimusohjelman luomiseen, tiedon esittämismuotoon ja niiden analysointiin. Kuvataan sosiologien työn tyyppejä ja muotoja, heidän asemaansa ja rooliaan nykymaailmassa. Sosiologisten kyselylomakkeiden muodostukseen ja niiden luomisen ongelmiin kiinnitetään paljon huomiota. Tärkeä paikka on tutkimusmenetelmillä. Poliittisen tutkimuksen menetelmiä käsittelevä luku on epäilemättä kiinnostava. Suuri osa on omistettu ei-kyselymenetelmille. Testien käyttöä soveltavassa sosiologiassa käsitellään erikseen. Kirja päättyy lukuun, joka kuvaa maailman tunnetuimpia sosiologisia tutkimuskeskuksia.

Kirja on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille sekä sosiologian laitosten opettajille. Se ei kiinnosta vain akateemisia tutkijoita, vaan myös kaikkia sosiologiasta kiinnostuneita.

Muoto: doc/zip

Koko: 2,25 Mt

/Lataa tiedosto

SISÄLTÖ
Esipuhe................................................. ..............................................13
Osa I. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Sosiologisen tutkimuksen tyypit...................................25
1.1. Yhteiskunnallinen ja sosiologinen tutkimus........................25
1.2. Kokeilu- ja pilottitutkimukset................................................ .....35
1.3. Kuvaava ja analyyttinen tutkimus................41
1.4. Pistetutkimus................................................ ......... ....42
1.5. Täydellinen ja valikoiva tutkimus................................43
1.6. Toistetut tutkimukset................................................ ........ .44
1.7. Valvonta ................................................... ..............................48
1.8. Kenttätutkimus................................................ ........ ......51
1.9. Tapaustutkimus................................................ ................... ...54
1.10. Toimintatutkimus................................................ ...60
1.11. Kyselyn ja ei-kyselyn tutkimusmenetelmät........67
1.12. Tieteellisen tutkimuksen merkkejä.................................................. ......70
1.13. Kyselytyypit................................................ ......................................75
1.14. Tekniset kuulusteluvälineet................................................ .....78
Luku 2. Otosteoria ja -metodologia................................................... .......81
2.1. Miksi näytteenottoa tarvitaan?................................................. ........ .......81
2.2. Otantamenetelmän peruskäsitteet ja olemus.........85
2.3. Näytteenottotyypit ja -menetelmät................................................ ...................................92
2.4. Todennäköisyys (satunnainen) otantamenetelmät................95
2.4.1 Yksinkertainen satunnaisotanta................................................ .......96
2.4.2. Systemaattinen valinta................................................ ...99
2.4.3. Alueellinen ja ositettu otanta......102
2.4.4. Klusterinäytteenotto................................................ ......... ..105
2.5. Ei-todennäköisyys (ei-satunnaiset) otantamenetelmät...... 108
2.5.1. Kiintiönäytteenotto................................................ ......... ....111
2.6. Monivaiheinen näytteenotto.................................................. .....114
2.7. Ideaaliset ja todelliset aggregaatit........................117
2.8. Näytteen koon laskeminen................................................ ................... ...121
2.9. Näytteenottovirhe................................................ ...............129
2.10. Näytteenoton tarkastus ja korjaus................................................. ............ 135
2.11. Näytearkki................................................. ......... .. 140
2.12. Edustavuus.................................................. ......... 143
Luku 3. Sosiologinen tutkimusohjelma...................147
3.1. Ohjelman yleinen katsaus...................................147
3.2. Ohjelman teoreettinen ja metodologinen osa...........152
3.2.1. Tutkimusongelman muotoilu ja perustelut..152
3.2.2. Tutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet...................................160
3.2.3. Tutkimuskohteen ja -kohteen määritelmä.......163
3.2.4. Peruskäsitteiden looginen analyysi.....................167
3.2.5. Teoreettinen tulkinta...................................168
3.2.6. Hypoteesien esittäminen................................................ ......171
3.2.7. Empiirinen käsitteiden tulkinta................174
3.3. Ohjelman metodologinen osa..................................177
3.3.1. Näyte................................................. ...................177
3.3.2. Empiiristen tietojen keruumenetelmien perustelut... 178
3.3.3. Tiedonkeruumenetelmät...................................179
3.3.4. Tietojen käsittely- ja analysointimenetelmät................................................ 180
3.3.5. Tutkimuksen organisaatiosuunnitelma......183
3.4. Tieteellinen raportti................................................ ............... 184
Luku 4. Empiiristen tietojen analyysi................................................ ......187
4.1. Tietojen analysoinnin yleiset periaatteet.................................. 188
4.2. Yksimuuttujajakaumien analyysi...................................193
4.2.1. Nimellinen asteikko................................................ ...194
4.2.2. Arvoasteikko................................................ ..........199
4.2.3. Intervalliasteikko................................................ ...200
4.3. Kaksimuuttujajakaumien analyysi...................................208
Luku 5. Tietojen taulukko- ja graafinen esitys........219
5.1. Tietojen taulukkoesitys................................219
5.2. Taulukoiden muokkaustekniikat................................227
5.3. Tiedon graafinen esitys................................................242
Luku 6. Missä, kuka ja miten sosiologit työskentelevät...................................249
6.1. Hakevan työntekijän työn luonne ja sisältö...................249
6.2. Mitä odottaa valmistunutta sosiologia...................................259
6.3. Asiakkaat ja konsultit................................................ ......... 263
6.4 Sisäiset ja ulkoiset konsultit................................267
6.5. Konsultin ominaisuudet................................................ ......... ...272
6.6. Ohjaus urana .................................................. .....276
Osa II. SOSIOLOGINEN KYSELYLOMAKE
Luku 1. Kyselylomakkeen kysymystyypit ja -tyypit...................................281
1.1. Kyselylomakkeen kysymyksen kognitiiviset ominaisuudet......281
1.2. Kyselykysymyksen toiminnot.................................................. ......288
1.3. Kysymyksen looginen rakenne.................................................. ......291
1.4. Kyselylomakkeen kysymystyypit................................................ ...................... 294
1.5. Suljetut ja avoimet kysymykset.................................................. .....297
1.6. Suodata kysymykset................................................ .......................307
1.7. Vaikeita kysymyksiä................................................ ...............311
1.8. Kyselykysymysten ja vastaajien määrän välinen suhde.... 316
Luku 2. Kyselylomakkeen kokoonpano................................... ......... .........319
2.1. Rakenne vai koostumus?................................................ .....319
2.2. Kyselylomakkeen yleinen kokoonpano................................................ ......322
2.3. Kyselylomakkeen perusosa.................................................. ...... ....324
2.4. Kyselylomakkeen laadinnan tärkeimmät periaatteet................................327
2.5. Kyselylomakkeen palveluosat..................................330
2.6. Koodaussäännöt................................................ ... ....332
2.7. Kyselylomakkeen kehittäminen................................................ ......... ..........334
Luku 3. Kysymysten sanamuoto ja kyselyn laatu................................337
3.1. Kysymysten muotoilun perussäännöt................337
3.2. Kyselylomakkeen laadun analyysi............................................ ........ ..344
3.3. Kyselylomakkeen looginen ohjaus.................................................. ......351
Luku 4. Virheet ja kenttäohjaus................................................ ......... ..359
4.1. Kysymyksiä, joita ei pidä kysyä ................................................... .......359
4.2. Hyviä ja kestäviä kysymyksiä..................................365
4.3. "Nimivaikutus" kysymysten muotoilussa.................................371
4.4 Kyselylomakkeen virheet ja kenttäohjaus...................................373
Osa III. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Haastattelumenetelmät ja -tekniikka...................................383
1.1. Haastattelun määritelmä ja piirteet...................................383
1.2. Laadullisen ja kvantitatiivisen sosiologian haastatteluja...394
1.3. Kohderyhmien järjestäminen.................................................397
1.3.1. Kohderyhmän kokoonpano ja koko......398
1.3.2. Kohderyhmään osallistumisen rajoitukset......400
1.3.3. Toimenpide................................................ ........401
1.3.4. Tilojen järjestely................................................403
1.3.5. Moderaattorin toiminnot ja laatu...................................404
1.4. Haastattajien valinta, valmistelu, tiedotus......406
1.5. Haastattelija vaikutus.................................................. .........411
Luku 2. Haastattelutyypit ja -tyypit................................... ........ .....415
2.1. Haastattelutypologia................................................ ...................... 415
2.2. Virallinen haastattelu............................................422
2.3. Ilmainen haastattelu................................................. .........426
2.4. Kohderyhmä............................................... . ..............430
2.4.1. Ongelman historiasta................................................ ....... .430
2.4.2. Menetelmän määritelmä ja ominaisuudet......431
2.4.3. Edut ja haitat................................435
2.4.4. Soveltamisala............................................... .... .436
2.5. Puhelinhaastattelu on hyvä, mutta erittäin huono.........438
Luku 3. Markkinointitutkimus................................................ .......449
3.1. Markkinointitutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet......449
3.2. Otannan ja edustavuuden ongelma...................454
3.3. Asiakkaan ja tutkijan välisen kommunikoinnin vaikeudet........459
3.4. Lyhyt ja selostus................................................ ......................................462
3.5. Metodologiset ja tekniset tutkimustekniikat......466
3.6. Laboratoriotutkimus (Hall-testi)................................................ .....470
3.7. Kotitesti (kotitesti)................................................ ........ 473
3.8. Henkilökohtainen haastattelu (kasvotusten)................................................ .......474
3.9. Työpöytätutkimus.................................476
3.10. OMNIBUS-puhelinkysely...................................478
3.11. VALS-tutkimus................................................. ................480
3.12. VALS Survey Questionnaire (verkkoversio)................................484
Luku 4. Asiantuntijakysely................................................ ......................................487
4.1. Asiantuntijakyselyn metodologia...................................487
4.2. Asiantuntijakyselyn tyypit .................................................. .....490
4.3. Asiantuntijoiden valinta............................................ ....................497
4.4 Asiantuntijaarvioinnin validiteettitekijät...................................500
4.5. Virheet ja vaikeudet asiantuntijakyselyn käytössä.....501
4.6. Epätavalliset asiantuntijat................................................ .........502
Luku 5. Poliittisen tutkimuksen menetelmät...................................505
5.1. Sisäänpääsy- ja poistumiskyselyt................................................ .....505
5.2. Esivaalit - näennäisvaalit?................................508
5.3. Exit-Poll: oletko jo äänestänyt?...................................510
5.4 Poliittinen luokitus................................................. ......... ..515
IV jakso. EI-TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Havainnointi yhteiskuntatieteissä...................................525
1.1. Havainnon ydin.................................................. ..... ..525
1.2. Tieteellisen havainnon tunnusmerkit......529
1.3. Sosiologisen havainnoinnin erityispiirteet...................531
1.4. Havaintotyypit ................................................ ......... ..........536
1.5. Muodollinen havainto................................................ ...542
1.6. Osaaottavien seuranta................................................ ...543
1.7. Valvonnan edut ja haitat......550
1.8. Tarkkailijan rooli ja ominaisuudet........................................ ........553
Luku 2. Asiakirjojen analyysi................................................ ........ ..........555
2.1. Sosiologian dokumentaarinen perusta...................................555
2.2. Asiakirja-analyysi: yleiset määräykset...................................562
2.3. Sisältöanalyysin metodologia ja tekniikka......568
Luku 3. Tieteellinen koe................................................ ........ 583
3.1. Tieteellisen kokeen ydin..................................583
3.2. Metodologia ja kokeellinen tekniikka...................................586
3.3. Kokeilumenettely...................................590
3.4. Ryhmien muodostus kokeessa...................................591
3.5. Kokeen virheet ja vaikeudet...................................593
3.6. Kokeiden luokittelu...................................595
3.7. Sosiodramaattiset ja etnometodologiset kokeet..604
Luku 4. Toimintatutkimus................................................ ......................607
4.1. Määritelmä ja laajuus..................................607
4.2. Filosofiset perusteet................................................ ........ 610
4.3. Metodologia................................................. ...................611
4.4 Toimenpide................................................ ........ ...614
4.5. Syklisyys ja iteraatio................................................ ................. 615
4.6. AR-menetelmät................................................ ...............................618
4.7. Ongelman historia ................................................... .....................619
4.8. AR-paradigmat................................................ ...................621
4.9. Interventionistinen sosiologia................................623
Luku 5. Testien soveltaminen sovelletussa sosiologiassa...................................627
5.1. Testausmenetelmät................................................ ...628
5.2. Testien luokittelu................................................ .... ...636
5.3. Sosiometriset toimenpiteet................................................642
5.4 Testaustekniikka........................................655
5.5. Tietokoneen testaus................................................ ...661
Luku 6. Tutkimuskeskukset................................................ ......665
6.1. Gallup................................................ ........ ..........665
6.2. Demoskopian instituutti................................................. .... ...669
6.3. VTsIOM................................................ ..........................................672
6.4 ESOMAR................................................ ........ ..........................678
6.5. NORC.................................................. .. ..................................679
6.6. NatCen................................................ .. ..............................680
6.7. INION RAS................................................ ... ...................681
6.8 GfK Group.................................................. ...............................684
6.9 KVANTTI................................................. .. ...................687
6.10. Konsultointiorganisaatiot...................................691
Sovellukset................................................. ..............................................697
Sanasto.................................................. ....................................721
Kirjallisuus................................................. ................................735

M.: 2004. - 768 s.

Oppikirjassa käsitellään sosiologisen tutkimuksen metodologiaa, menetelmiä ja tekniikoita. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiologisen tutkimuksen tyyppeihin, otannan teoriaan ja käytäntöön, sosiologisen tutkimusohjelman luomiseen, tiedon esittämismuotoon ja niiden analysointiin. Kuvataan sosiologien työn tyyppejä ja muotoja, heidän asemaansa ja rooliaan nykymaailmassa. Sosiologisten kyselylomakkeiden muodostukseen ja niiden luomisen ongelmiin kiinnitetään paljon huomiota. Tärkeä paikka on tutkimusmenetelmillä. Poliittisen tutkimuksen menetelmiä käsittelevä luku on epäilemättä kiinnostava. Suuri osa on omistettu ei-kyselymenetelmille. Testien käyttöä soveltavassa sosiologiassa käsitellään erikseen. Kirja päättyy lukuun, joka kuvaa maailman tunnetuimpia sosiologisia tutkimuskeskuksia.

Kirja on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille sekä sosiologian laitosten opettajille. Se ei kiinnosta vain akateemisia tutkijoita, vaan myös kaikkia sosiologiasta kiinnostuneita.

Muoto: doc/zip

Koko: 2,25 Mt

/Lataa tiedosto

SISÄLTÖ
Esipuhe................................................. ..............................................13
Osa I. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Sosiologisen tutkimuksen tyypit...................................25
1.1. Yhteiskunnallinen ja sosiologinen tutkimus........................25
1.2. Kokeilu- ja pilottitutkimukset................................................ .....35
1.3. Kuvaava ja analyyttinen tutkimus................41
1.4. Pistetutkimus................................................ ......... ....42
1.5. Täydellinen ja valikoiva tutkimus................................43
1.6. Toistetut tutkimukset................................................ ........ .44
1.7. Valvonta ................................................... ..............................48
1.8. Kenttätutkimus................................................ ........ ......51
1.9. Tapaustutkimus................................................ ................... ...54
1.10. Toimintatutkimus................................................ ...60
1.11. Kyselyn ja ei-kyselyn tutkimusmenetelmät........67
1.12. Tieteellisen tutkimuksen merkkejä.................................................. ......70
1.13. Kyselytyypit................................................ ......................................75
1.14. Tekniset kuulusteluvälineet................................................ .....78
Luku 2. Otosteoria ja -metodologia................................................... .......81
2.1. Miksi näytteenottoa tarvitaan?................................................. ........ .......81
2.2. Otantamenetelmän peruskäsitteet ja olemus.........85
2.3. Näytteenottotyypit ja -menetelmät................................................ ...................................92
2.4. Todennäköisyys (satunnainen) otantamenetelmät................95
2.4.1 Yksinkertainen satunnaisotanta................................................ .......96
2.4.2. Systemaattinen valinta................................................ ...99
2.4.3. Alueellinen ja ositettu otanta......102
2.4.4. Klusterinäytteenotto................................................ ......... ..105
2.5. Ei-todennäköisyys (ei-satunnaiset) otantamenetelmät...... 108
2.5.1. Kiintiönäytteenotto................................................ ......... ....111
2.6. Monivaiheinen näytteenotto.................................................. .....114
2.7. Ideaaliset ja todelliset aggregaatit........................117
2.8. Näytteen koon laskeminen................................................ ................... ...121
2.9. Näytteenottovirhe................................................ ...............129
2.10. Näytteenoton tarkastus ja korjaus................................................. ............ 135
2.11. Näytearkki................................................. ......... .. 140
2.12. Edustavuus.................................................. ......... 143
Luku 3. Sosiologinen tutkimusohjelma...................147
3.1. Ohjelman yleinen katsaus...................................147
3.2. Ohjelman teoreettinen ja metodologinen osa...........152
3.2.1. Tutkimusongelman muotoilu ja perustelut..152
3.2.2. Tutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet...................................160
3.2.3. Tutkimuskohteen ja -kohteen määritelmä.......163
3.2.4. Peruskäsitteiden looginen analyysi.....................167
3.2.5. Teoreettinen tulkinta...................................168
3.2.6. Hypoteesien esittäminen................................................ ......171
3.2.7. Empiirinen käsitteiden tulkinta................174
3.3. Ohjelman metodologinen osa..................................177
3.3.1. Näyte................................................. ...................177
3.3.2. Empiiristen tietojen keruumenetelmien perustelut... 178
3.3.3. Tiedonkeruumenetelmät...................................179
3.3.4. Tietojen käsittely- ja analysointimenetelmät................................................ 180
3.3.5. Tutkimuksen organisaatiosuunnitelma......183
3.4. Tieteellinen raportti................................................ ............... 184
Luku 4. Empiiristen tietojen analyysi................................................ ......187
4.1. Tietojen analysoinnin yleiset periaatteet.................................. 188
4.2. Yksimuuttujajakaumien analyysi...................................193
4.2.1. Nimellinen asteikko................................................ ...194
4.2.2. Arvoasteikko................................................ ..........199
4.2.3. Intervalliasteikko................................................ ...200
4.3. Kaksimuuttujajakaumien analyysi...................................208
Luku 5. Tietojen taulukko- ja graafinen esitys........219
5.1. Tietojen taulukkoesitys................................219
5.2. Taulukoiden muokkaustekniikat................................227
5.3. Tiedon graafinen esitys................................................242
Luku 6. Missä, kuka ja miten sosiologit työskentelevät...................................249
6.1. Hakevan työntekijän työn luonne ja sisältö...................249
6.2. Mitä odottaa valmistunutta sosiologia...................................259
6.3. Asiakkaat ja konsultit................................................ ......... 263
6.4 Sisäiset ja ulkoiset konsultit................................267
6.5. Konsultin ominaisuudet................................................ ......... ...272
6.6. Ohjaus urana .................................................. .....276
Osa II. SOSIOLOGINEN KYSELYLOMAKE
Luku 1. Kyselylomakkeen kysymystyypit ja -tyypit...................................281
1.1. Kyselylomakkeen kysymyksen kognitiiviset ominaisuudet......281
1.2. Kyselykysymyksen toiminnot.................................................. ......288
1.3. Kysymyksen looginen rakenne.................................................. ......291
1.4. Kyselylomakkeen kysymystyypit................................................ ...................... 294
1.5. Suljetut ja avoimet kysymykset.................................................. .....297
1.6. Suodata kysymykset................................................ .......................307
1.7. Vaikeita kysymyksiä................................................ ...............311
1.8. Kyselykysymysten ja vastaajien määrän välinen suhde.... 316
Luku 2. Kyselylomakkeen kokoonpano................................... ......... .........319
2.1. Rakenne vai koostumus?................................................ .....319
2.2. Kyselylomakkeen yleinen kokoonpano................................................ ......322
2.3. Kyselylomakkeen perusosa.................................................. ...... ....324
2.4. Kyselylomakkeen laadinnan tärkeimmät periaatteet................................327
2.5. Kyselylomakkeen palveluosat..................................330
2.6. Koodaussäännöt................................................ ... ....332
2.7. Kyselylomakkeen kehittäminen................................................ ......... ..........334
Luku 3. Kysymysten sanamuoto ja kyselyn laatu................................337
3.1. Kysymysten muotoilun perussäännöt................337
3.2. Kyselylomakkeen laadun analyysi............................................ ........ ..344
3.3. Kyselylomakkeen looginen ohjaus.................................................. ......351
Luku 4. Virheet ja kenttäohjaus................................................ ......... ..359
4.1. Kysymyksiä, joita ei pidä kysyä ................................................... .......359
4.2. Hyviä ja kestäviä kysymyksiä..................................365
4.3. "Nimivaikutus" kysymysten muotoilussa.................................371
4.4 Kyselylomakkeen virheet ja kenttäohjaus...................................373
Osa III. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Haastattelumenetelmät ja -tekniikka...................................383
1.1. Haastattelun määritelmä ja piirteet...................................383
1.2. Laadullisen ja kvantitatiivisen sosiologian haastatteluja...394
1.3. Kohderyhmien järjestäminen.................................................397
1.3.1. Kohderyhmän kokoonpano ja koko......398
1.3.2. Kohderyhmään osallistumisen rajoitukset......400
1.3.3. Toimenpide................................................ ........401
1.3.4. Tilojen järjestely................................................403
1.3.5. Moderaattorin toiminnot ja laatu...................................404
1.4. Haastattajien valinta, valmistelu, tiedotus......406
1.5. Haastattelija vaikutus.................................................. .........411
Luku 2. Haastattelutyypit ja -tyypit................................... ........ .....415
2.1. Haastattelutypologia................................................ ...................... 415
2.2. Virallinen haastattelu............................................422
2.3. Ilmainen haastattelu................................................. .........426
2.4. Kohderyhmä............................................... . ..............430
2.4.1. Ongelman historiasta................................................ ....... .430
2.4.2. Menetelmän määritelmä ja ominaisuudet......431
2.4.3. Edut ja haitat................................435
2.4.4. Soveltamisala............................................... .... .436
2.5. Puhelinhaastattelu on hyvä, mutta erittäin huono.........438
Luku 3. Markkinointitutkimus................................................ .......449
3.1. Markkinointitutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet......449
3.2. Otannan ja edustavuuden ongelma...................454
3.3. Asiakkaan ja tutkijan välisen kommunikoinnin vaikeudet........459
3.4. Lyhyt ja selostus................................................ ......................................462
3.5. Metodologiset ja tekniset tutkimustekniikat......466
3.6. Laboratoriotutkimus (Hall-testi)................................................ .....470
3.7. Kotitesti (kotitesti)................................................ ........ 473
3.8. Henkilökohtainen haastattelu (kasvotusten)................................................ .......474
3.9. Työpöytätutkimus.................................476
3.10. OMNIBUS-puhelinkysely...................................478
3.11. VALS-tutkimus................................................. ................480
3.12. VALS Survey Questionnaire (verkkoversio)................................484
Luku 4. Asiantuntijakysely................................................ ......................................487
4.1. Asiantuntijakyselyn metodologia...................................487
4.2. Asiantuntijakyselyn tyypit .................................................. .....490
4.3. Asiantuntijoiden valinta............................................ ....................497
4.4 Asiantuntijaarvioinnin validiteettitekijät...................................500
4.5. Virheet ja vaikeudet asiantuntijakyselyn käytössä.....501
4.6. Epätavalliset asiantuntijat................................................ .........502
Luku 5. Poliittisen tutkimuksen menetelmät...................................505
5.1. Sisäänpääsy- ja poistumiskyselyt................................................ .....505
5.2. Esivaalit - näennäisvaalit?................................508
5.3. Exit-Poll: oletko jo äänestänyt?...................................510
5.4 Poliittinen luokitus................................................. ......... ..515
IV jakso. EI-TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Havainnointi yhteiskuntatieteissä...................................525
1.1. Havainnon ydin.................................................. ..... ..525
1.2. Tieteellisen havainnon tunnusmerkit......529
1.3. Sosiologisen havainnoinnin erityispiirteet...................531
1.4. Havaintotyypit ................................................ ......... ..........536
1.5. Muodollinen havainto................................................ ...542
1.6. Osaaottavien seuranta................................................ ...543
1.7. Valvonnan edut ja haitat......550
1.8. Tarkkailijan rooli ja ominaisuudet........................................ ........553
Luku 2. Asiakirjojen analyysi................................................ ........ ..........555
2.1. Sosiologian dokumentaarinen perusta...................................555
2.2. Asiakirja-analyysi: yleiset määräykset...................................562
2.3. Sisältöanalyysin metodologia ja tekniikka......568
Luku 3. Tieteellinen koe................................................ ........ 583
3.1. Tieteellisen kokeen ydin..................................583
3.2. Metodologia ja kokeellinen tekniikka...................................586
3.3. Kokeilumenettely...................................590
3.4. Ryhmien muodostus kokeessa...................................591
3.5. Kokeen virheet ja vaikeudet...................................593
3.6. Kokeiden luokittelu...................................595
3.7. Sosiodramaattiset ja etnometodologiset kokeet..604
Luku 4. Toimintatutkimus................................................ ......................607
4.1. Määritelmä ja laajuus..................................607
4.2. Filosofiset perusteet................................................ ........ 610
4.3. Metodologia................................................. ...................611
4.4 Toimenpide................................................ ........ ...614
4.5. Syklisyys ja iteraatio................................................ ................. 615
4.6. AR-menetelmät................................................ ...............................618
4.7. Ongelman historia ................................................... .....................619
4.8. AR-paradigmat................................................ ...................621
4.9. Interventionistinen sosiologia................................623
Luku 5. Testien soveltaminen sovelletussa sosiologiassa...................................627
5.1. Testausmenetelmät................................................ ...628
5.2. Testien luokittelu................................................ .... ...636
5.3. Sosiometriset toimenpiteet................................................642
5.4 Testaustekniikka........................................655
5.5. Tietokoneen testaus................................................ ...661
Luku 6. Tutkimuskeskukset................................................ ......665
6.1. Gallup................................................ ........ ..........665
6.2. Demoskopian instituutti................................................. .... ...669
6.3. VTsIOM................................................ ..........................................672
6.4 ESOMAR................................................ ........ ..........................678
6.5. NORC.................................................. .. ..................................679
6.6. NatCen................................................ .. ..............................680
6.7. INION RAS................................................ ... ...................681
6.8 GfK Group.................................................. ...............................684
6.9 KVANTTI................................................. .. ...................687
6.10. Konsultointiorganisaatiot...................................691
Sovellukset................................................. ..............................................697
Sanasto.................................................. ....................................721
Kirjallisuus................................................. ................................735

Oppikirjassa käsitellään sosiologisen tutkimuksen metodologiaa, menetelmiä ja tekniikoita. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiologisen tutkimuksen tyyppeihin, otannan teoriaan ja käytäntöön, sosiologisen tutkimusohjelman luomiseen, tiedon esittämismuotoon ja niiden analysointiin. Kuvataan sosiologien työn tyyppejä ja muotoja, heidän asemaansa ja rooliaan nykymaailmassa. Sosiologisten kyselylomakkeiden muodostukseen ja niiden luomisen ongelmiin kiinnitetään paljon huomiota. Tärkeä paikka on tutkimusmenetelmillä. Poliittisen tutkimuksen menetelmiä käsittelevä luku on epäilemättä kiinnostava. Suuri osa on omistettu ei-kyselymenetelmille. Testien käyttöä soveltavassa sosiologiassa käsitellään erikseen. Kirja päättyy lukuun, joka kuvaa maailman tunnetuimpia sosiologisia tutkimuskeskuksia.
Kirja on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille sekä sosiologian laitosten opettajille. Se ei kiinnosta vain akateemisia tutkijoita, vaan myös kaikkia sosiologiasta kiinnostuneita.

Olet avannut yhden Moskovan yliopiston 250-vuotisjuhlille omistetun "Classical University Textbook" -sarjan upeista kirjoista. Sarja sisältää yli 150 oppikirjaa ja opetusvälinettä, joita tiedekuntien akateemiset neuvostot, sarjan toimitusneuvosto suosittelevat julkaistavaksi ja julkaistiin vuosipäiväksi Moskovan valtionyliopiston akateemisen neuvoston päätöksellä.

Moskovan yliopisto on aina ollut kuuluisa professoreistaan ​​ja opettajistaan, jotka kouluttivat useamman kuin yhden sukupolven opiskelijoita, jotka myöhemmin antoivat merkittävän panoksen maamme kehitykseen, koska he ovat kotimaisen ja maailman tieteen, kulttuurin ja koulutuksen ylpeys.

Moskovan yliopiston korkean koulutuksen varmistavat ensisijaisesti erinomaisten tutkijoiden ja opettajien kirjoittamien oppikirjojen ja opetusvälineiden korkea taso, joissa yhdistyvät sekä esitettävän aineiston syvyys että saavutettavuus. Nämä kirjat keräävät arvokasta kokemusta opetusmenetelmistä ja metodologiasta, josta tulee paitsi Moskovan yliopiston, myös muiden Venäjän ja ympäri maailman yliopistojen omaisuutta.

"Classical University Textbook" -sarjan julkaiseminen osoittaa selvästi Moskovan yliopiston panoksen maamme klassiseen yliopistokoulutukseen ja epäilemättä palvelee sen kehitystä.

Ratkaisu tähän jaloon tehtävään olisi ollut mahdoton ilman "Klassisen yliopiston oppikirja" -sarjan kirjojen julkaisemiseen osallistuneiden kustantamoiden aktiivista apua. Pidämme tätä heidän tukenaan Moskovan yliopiston kannalle tieteen ja koulutuksen alalla. Tämä on myös todiste siitä, että Moskovan yliopiston 250-vuotisjuhla on merkittävä tapahtuma koko maamme ja globaalin koulutusyhteisön elämässä.

SISÄLTÖ
Esipuhe
Osa I. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Sosiologisen tutkimuksen tyypit

1.1. Yhteiskunnallinen ja sosiologinen tutkimus
1.2. Kokeilu- ja pilottitutkimukset
1.3. Kuvaava ja analyyttinen tutkimus
1.4. Pistetutkimus
1.5. Täydellinen ja valikoiva tutkimus
1.6. Toistetut tutkimukset
1.7. Valvonta
1.8. Kenttätutkimus
1.9. Tapaustutkimus
1.10. Toimintatutkimus
1.11. Kyselytutkimus ja ei-kyselytutkimusmenetelmät
1.12. Tieteellisen tutkimuksen merkkejä
1.13. Tutkimustyypit
1.14. Tekniset kyselytyökalut
Luku 2. Otannan teoria ja metodologia
2.1. Miksi näytteenottoa tarvitaan?
2.2. Otantamenetelmän peruskäsitteet ja ydin
2.3. Otantatyypit ja -menetelmät
2.4. Todennäköisyys (satunnainen) otantamenetelmät
2.4.1 Yksinkertainen satunnaisotos
2.4.2. Systemaattinen valinta
2.4.3. Alueellinen ja ositettu otanta
2.4.4. Klusterinäytteenotto
2.5. Ei-todennäköisyys (ei-satunnainen) otantamenetelmät
2.5.1. Kiintiönäytteenotto
2.6. Monivaiheinen näytteenotto
2.7. Ihanteelliset ja todelliset aggregaatit
2.8. Otoskoon laskeminen
2.9. Näytteenottovirhe
2.10. Näytetarkastus ja korjaus
2.11. Näyte passista
2.12. Edustavuus
Luku 3. Sosiologinen tutkimusohjelma
3.1. Yleiskatsaus ohjelmaan
3.2. Ohjelman teoreettinen ja metodologinen osa
3.2.1. Tutkimusongelman muotoilu ja perustelut
3.2.2. Tutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet
3.2.3. Tutkimuksen kohteen ja kohteen määritelmä
3.2.4. Peruskäsitteiden looginen analyysi
3.2.5. Teoreettinen tulkinta
3.2.6. Hypotesointi
3.2.7. Empiirinen käsitteiden tulkinta
3.3. Ohjelman metodologinen osa
3.3.1. Näyte
3.3.2. Empiiristen tiedonkeruumenetelmien perustelut
3.3.3. Tiedonkeruumenetelmät
3.3.4. Tiedonkäsittely- ja analyysimenetelmät
3.3.5. Tutkimuksen organisaatiosuunnitelma
3.4. Tieteellinen raportti
Luku 4. Empiiristen tietojen analyysi
4.1. Tietojen analysoinnin yleiset periaatteet
4.2. Yksimuuttujajakaumien analyysi
4.2.1. Nimellinen asteikko
4.2.2. Luokitusasteikko
4.2.3. Intervalli asteikko
4.3. Kaksimuuttujajakaumien analyysi
Luku 5. Tietojen taulukko- ja graafinen esitys
5.1. Tietojen taulukkoesitys
5.2. Taulukon muokkaustekniikka
5.3. Tiedon graafinen esitys
Luku 6. Missä, kuka ja miten sosiologit työskentelevät
6.1. Työntekijän työn luonne ja sisältö
6.2. Mikä odottaa valmistuvaa sosiologia
6.3. Asiakkaat ja konsultit
6.4 Sisäiset ja ulkoiset konsultit
6.5. Konsultin ominaisuudet
6.6. Neuvonta urana
Osa II. SOSIOLOGINEN KYSELYLOMAKE
Luku 1. Kyselylomakkeen kysymystyypit ja -tyypit

1.1. Kyselylomakkeen kysymyksen kognitiiviset ominaisuudet
1.2. Kyselykyselyn toiminnot
1.3. Kysymyksen looginen rakenne
1.4. Kyselykysymysten tyypit
1.5. Suljetut ja avoimet kysymykset
1.6. Suodata kysymykset
1.7. Vaikeita kysymyksiä
1.8. Kyselykysymysten ja vastaajien määrän välinen suhde
Luku 2. Kyselylomakkeen kokoonpano
2.1. Rakenne vai koostumus?
2.2. Kyselylomakkeen yleinen kokoonpano
2.3. Kyselylomakkeen perusosa
2.4. Kyselylomakkeen laadinnan tärkeimmät periaatteet
2.5. Kyselylomakkeen palveluosat
2.6. Koodaussäännöt
2.7. Kyselylomakkeen kehittäminen
Luku 3. Kysymysten sanamuoto ja kyselylomakkeen laatu
3.1. Perussäännöt kysymysten muotoiluun
3.2. Kyselylomakkeen laatuanalyysi
3.3. Kyselyn looginen ohjaus
Luku 4. Virheet ja kenttäohjaus
4.1. Kysymyksiä, joita ei kannata kysyä
4.2. Hyviä ja kestäviä kysymyksiä
4.3. "Nimivaikutus" kysymysten muotoilussa
4.4 Kyselylomakkeen virheet ja kenttäohjaus
Osa III. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Haastattelumenetelmät ja -tekniikka

1.1. Haastattelun määritelmä ja ominaisuudet
1.2. Laadullisen ja kvantitatiivisen sosiologian haastatteluja
1.3. Kohderyhmien järjestäminen
1.3.1. Kohderyhmän kokoonpano ja koko
1.3.2. Rajoitukset fokusryhmien osallistumiselle
1.3.3. Menettely
1.3.4. Huonejärjestely
1.3.5. Moderaattorin toiminnot ja laatu
1.4. Haastattajien valinta, valmistelu, tiedottaminen
1.5. Haastattelija efekti
Luku 2. Haastattelujen tyypit ja tyypit
2.1. Haastattelutypologia
2.2. Virallinen haastattelu
2.3. Ilmainen haastattelu
2.4. Kohderyhmä
2.4.1. Ongelman historiasta
2.4.2. Menetelmän määritelmä ja ominaisuudet
2.4.3. Hyödyt ja haitat
2.4.4. Soveltamisala
2.5. Puhelinhaastattelu on hyvä, mutta erittäin huono
Luku 3. Markkinointitutkimus
3.1. Markkinointitutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet
3.2. Otannan ja edustavuuden ongelma
3.3. Vaikeuksia kommunikoida asiakkaan ja tutkijan välillä
3.4. Lyhyt ja tiedote
3.5. Metodologiset ja tekniset tutkimustekniikat
3.6. Laboratoriotutkimus (Hall-testi)
3.7. Kotitesti (kotitesti)
3.8. Henkilökohtainen haastattelu (kasvotusten)
3.9. Kirjallisuustutkimus
3.10. OMNIBUS-puhelinkysely
3.11. VALS-tutkimus
3.12. VALS Survey Questionnaire (verkkoversio)
Luku 4. Asiantuntijakysely
4.1. Asiantuntijakyselyn metodologia
4.2. Asiantuntijakyselyn tyypit
4.3. Asiantuntijoiden valinta
4.4 Asiantuntijaarvioiden validiteettitekijät
4.5. Virheet ja vaikeudet asiantuntijakyselyiden käytössä
4.6. Epätavalliset asiantuntijat
Luku 5. Poliittisen tutkimuksen menetelmät
5.1. Sisään- ja poistumistutkimukset
5.2. Ovatko esivaalit tekovaalit?
5.3. Exit-Poll: oletko jo äänestänyt?
5.4 Poliittinen luokitus
IV jakso. EI-TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Yhteiskuntatieteiden havainnointi

1.1. Havainnoinnin ydin
1.2. Tieteellisen havainnoinnin erityispiirteet
1.3. Sosiologisen havainnoinnin erityispiirteet
1.4. Valvontatyypit
1.5. Muodollinen havainto
1.6. Osaaottavien seuranta
1.7. Valvonnan edut ja haitat
1.8. Tarkkailijan rooli ja ominaisuudet
Luku 2. Asiakirjan analyysi
2.1. Sosiologian dokumentaarinen perusta
2.2. Asiakirja-analyysi: yleiset säännökset
2.3. Sisältöanalyysin metodologia ja tekniikka
Luku 3. Tieteellinen kokeilu
3.1. Tieteellisen kokeen ydin
3.2. Metodologia ja kokeellinen tekniikka
3.3. Kokeilumenettely
3.4. Ryhmien muodostaminen kokeessa
3.5. Virheet ja vaikeudet kokeessa
3.6. Kokeiden luokittelu
3.7. Sosiodramaattiset ja etnometodologiset kokeet
Luku 4. Toimintatutkimus
4.1. Määritelmä ja soveltamisala
4.2. Filosofiset perusteet
4.3. Metodologia
4.4 Menettely
4.5. Syklisyyttä ja iteraatiota
4.6. AR-menetelmät
4.7. Tausta
4.8. AR-paradigmat
4.9. Interventionistinen sosiologia
Luku 5. Testien soveltaminen soveltavassa sosiologiassa
5.1. Testausmenetelmä
5.2. Testiluokitus
5.3. Sosiometriset menettelyt
5.4 Testaustekniikka
5.5. Tietokoneen testaus
Luku 6. Tutkimuskeskukset
6.1. Gallup-instituutti
6.2. Demoskopian instituutti
6.3. VTsIOM
6.4 ESOMAR
6.5. NORC
6.6. NatCen
6.7. INION RAS
6.8 GfK Group
6.9 KVANTTI
6.10. Konsultointiorganisaatiot
Sovellukset
Termien sanasto
Kirjallisuus.

Moskovan valtionyliopisto, joka on nimetty M.V. Lomonosov
IN JA. Dobrenkov, A.I. Kravchenko

MENETELMÄT

SOSIOLOGINEN TUTKIMUS

Oppikirja

Venäjän federaation opetusministeriön hyväksymä

oppikirjana korkeakoulujen opiskelijoille,

erikoisalan opiskelijat 020300 "Sosiologia"

Dobrenkov V.I., Kravchenko A.I.

D 55 Sosiologisen tutkimuksen menetelmät: Oppikirja. - M.: INFRA-M, 2004. - 768 s. - (Klassinen yliopistooppikirja).

ISBN 5-16-002113-2
Oppikirjassa käsitellään sosiologisen tutkimuksen metodologiaa, menetelmiä ja tekniikoita. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiologisen tutkimuksen tyyppeihin, otannan teoriaan ja käytäntöön, sosiologisen tutkimusohjelman luomiseen, tiedon esittämismuotoon ja niiden analysointiin. Kuvataan sosiologien työn tyyppejä ja muotoja, heidän asemaansa ja rooliaan nykymaailmassa. Sosiologisten kyselylomakkeiden muodostukseen ja niiden luomisen ongelmiin kiinnitetään paljon huomiota. Tärkeä paikka on tutkimusmenetelmillä. Poliittisen tutkimuksen menetelmiä käsittelevä luku on epäilemättä kiinnostava. Suuri osa on omistettu ei-kyselymenetelmille. Testien käyttöä soveltavassa sosiologiassa käsitellään erikseen. Kirja päättyy lukuun, joka kuvaa maailman tunnetuimpia sosiologisia tutkimuskeskuksia.

Kirja on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille sekä sosiologian laitosten opettajille. Se ei kiinnosta vain akateemisia tutkijoita, vaan myös kaikkia sosiologiasta kiinnostuneita.

Esipuhe

Hyvä lukija!

Olet avannut yhden Moskovan yliopiston 250-vuotisjuhlille omistetun "Classical University Textbook" -sarjan upeista kirjoista. Sarja sisältää yli 150 oppikirjaa ja opetusvälinettä, joita tiedekuntien akateemiset neuvostot, sarjan toimitusneuvosto suosittelevat julkaistavaksi ja julkaistiin vuosipäiväksi Moskovan valtionyliopiston akateemisen neuvoston päätöksellä.

Moskovan yliopisto on aina ollut kuuluisa professoreistaan ​​ja opettajistaan, jotka kouluttivat useamman kuin yhden sukupolven opiskelijoita, jotka myöhemmin antoivat merkittävän panoksen maamme kehitykseen, koska he ovat kotimaisen ja maailman tieteen, kulttuurin ja koulutuksen ylpeys.

Moskovan yliopiston korkean koulutuksen varmistavat ensisijaisesti erinomaisten tutkijoiden ja opettajien kirjoittamien oppikirjojen ja opetusvälineiden korkea taso, joissa yhdistyvät sekä esitettävän aineiston syvyys että saavutettavuus. Nämä kirjat keräävät arvokasta kokemusta opetusmenetelmistä ja metodologiasta, josta tulee paitsi Moskovan yliopiston, myös muiden Venäjän ja ympäri maailman yliopistojen omaisuutta.

"Classical University Textbook" -sarjan julkaiseminen osoittaa selvästi Moskovan yliopiston panoksen maamme klassiseen yliopistokoulutukseen ja epäilemättä palvelee sen kehitystä.

Ratkaisu tähän jaloon tehtävään olisi ollut mahdoton ilman "Klassisen yliopiston oppikirja" -sarjan kirjojen julkaisemiseen osallistuneiden kustantamoiden aktiivista apua. Pidämme tätä heidän tukenaan Moskovan yliopiston kannalle tieteen ja koulutuksen alalla. Tämä on myös todiste siitä, että Moskovan yliopiston 250-vuotisjuhla on merkittävä tapahtuma koko maamme ja globaalin koulutusyhteisön elämässä.

Moskovan yliopiston rehtori, Venäjän tiedeakatemian akateemikko, professori V. A. Sadovnichy

Esipuhe................................................. ..............................................13

Osa I. TUTKIMUSMENETELMÄT

Luku 1. Sosiologisen tutkimuksen tyypit............................25

1.1. Yhteiskunnallinen ja sosiologinen tutkimus........................25

1.2. Kokeilu- ja pilottitutkimukset................................................ .....35

1.3. Kuvaava ja analyyttinen tutkimus................41

1.4. Pistetutkimus................................................ ......... ....42

1.5. Täydellinen ja valikoiva tutkimus................................43

1.6. Toistetut tutkimukset................................................ ........ .44

1.7. Valvonta ................................................... ..............................48

1.8. Kenttätutkimus................................................ ........ ......51

1.9. Tapaustutkimus................................................ ................... ...54

1.10. Toimintatutkimus................................................ ...60

1.11. Kyselyn ja ei-kyselyn tutkimusmenetelmät........67

1.12. Tieteellisen tutkimuksen merkkejä.................................................. ......70

1.13. Kyselytyypit................................................ ......................................75

1L4. Tekniset kuulusteluvälineet................................................ .....78

Luku 2. Otannan teoria ja metodologia......................................81

2.1. Miksi näytteenottoa tarvitaan?................................................. ........ .......81

2.2. Selektiivisen peruskäsitteet ja olemus

menetelmä................................................. ..............................................85

2.3. Näytteenottotyypit ja -menetelmät................................................ ...................................92

2.4. Todennäköisyys (satunnainen) otantamenetelmät................95

2.4.1 Yksinkertainen satunnaisotanta................................................ .......96

2.4.2. Systemaattinen valinta................................................ ...99

2.4.3. Kaavoitettu ja kerrostettu

näytteet................................................. ..........................................102

2.4.4. Klusterinäytteenotto................................................ ......... ..105

2.5. Ei-todennäköisyys (ei-satunnaiset) otantamenetelmät...... 108

2.5.1. Kiintiönäytteenotto................................................ ......... ....111

2.6. Monivaiheinen näytteenotto.................................................. .....114

2.7. Ideaaliset ja todelliset aggregaatit........................117

2.8. Näytteen koon laskeminen................................................ ................... ...121

2.9. Näytteenottovirhe................................................ ...............129

2.10. Näytteenoton tarkastus ja korjaus................................................. ............ 135

2.11. Näytearkki................................................. ......... .. 140

2.12. Edustavuus.................................................. ......... 143

Luku 3. Sosiologinen tutkimusohjelma.................147

3.1. Ohjelman yleinen katsaus...................................147

3.2. Ohjelman teoreettinen ja metodologinen osa...........152

3.2.1. Tutkimusongelman muotoilu ja perustelut................................................ ......................................................152

3.2.2. Tutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet...................................160

3.2.3. Tutkimuskohteen ja -kohteen määritelmä.......163

3.2.4. Peruskäsitteiden looginen analyysi.....................167

3.2.5. Teoreettinen tulkinta...................................168

3.2.6. Hypoteesien esittäminen................................................ ......171

3.2.7. Empiirinen käsitteiden tulkinta................174

3.3. Ohjelman metodologinen osa..................................177

3.3.1. Näyte................................................. ...................177

3.3.2. Empiiristen tietojen keruumenetelmien perustelut... 178

3.3.3. Tiedonkeruumenetelmät...................................179

3.3.4. Tietojen käsittely- ja analysointimenetelmät................................................ 180

3.3.5. Tutkimuksen organisaatiosuunnitelma......183

3.4. Tieteellinen raportti................................................ ............... 184

Luku 4. Empiiristen tietojen analyysi......................................187

4.1. Tietojen analysoinnin yleiset periaatteet.................................. 188

4.2. Yksimuuttujajakaumien analyysi...................................193

4.2.1. Nimellinen asteikko................................................ ...194

4.2.2. Arvoasteikko................................................ ..........199

4.2.3. Intervalliasteikko................................................ ...200

4.3. Kaksimuuttujajakaumien analyysi...................................208

Luku 5. Tietojen taulukko- ja graafinen esitys........219

5.1. Tietojen taulukkoesitys................................219

5.2. Taulukoiden muokkaustekniikat................................227

5.3. Tiedon graafinen esitys................................................242

Luku 6. Missä, kuka ja miten sosiologit työskentelevät.............................249

6.1. Hakevan työntekijän työn luonne ja sisältö...................249

6.2. Mitä odottaa valmistunutta sosiologia...................................259

6.3. Asiakkaat ja konsultit................................................ ......... 263

6.4 Sisäiset ja ulkoiset konsultit................................267

6.5. Konsultin ominaisuudet................................................ ......... ...272

6.6. Ohjaus urana .................................................. .....276

Luku II. SOSIOLOGINEN KYSELYLOMAKE

Luku 1. Kyselylomakkeen kysymystyypit ja -tyypit.................................281

1.1. Kyselylomakkeen kysymyksen kognitiiviset ominaisuudet......281

1.2. Kyselykysymyksen toiminnot.................................................. ......288

1.3. Kysymyksen looginen rakenne.................................................. ......291

1.4. Kyselylomakkeen kysymystyypit................................................ ...................... 294

1.5. Suljetut ja avoimet kysymykset.................................................. .....297

1.6. Suodata kysymykset................................................ .......................307

1.7. Vaikeita kysymyksiä................................................ ...............311

1.8. Kyselykysymysten ja vastaajien määrän välinen suhde.... 316

Luku 2. Kyselylomakkeen kokoonpano......................................................319

2.1. Rakenne vai koostumus?................................................ .....319

2.2. Kyselylomakkeen yleinen kokoonpano................................................ ......322

2.3. Kyselylomakkeen perusosa.................................................. ...... ....324

2.4. Kyselylomakkeen laadinnan tärkeimmät periaatteet................................327

2.5. Kyselylomakkeen palveluosat..................................330

2.6. Koodaussäännöt................................................ ... ....332

2.7. Kyselylomakkeen kehittäminen................................................ ......... ..........334

Luku 3. Kysymysten sanamuoto ja kyselylomakkeen laatu................337

3.1. Kysymysten muotoilun perussäännöt................337

3.2. Kyselylomakkeen laadun analyysi............................................ ........ ..344

3.3. Kyselylomakkeen looginen ohjaus.................................................. ......351

Luku 4. Virheet ja kenttäohjaus.............................................359

4.1. Kysymyksiä, joita ei pidä kysyä ................................................... .......359

4.2. Hyviä ja kestäviä kysymyksiä..................................365

4.3. "Nimivaikutus" kysymysten muotoilussa.................................371

4.4 Kyselylomakkeen virheet ja kenttäohjaus...................................373

Luku III. TUTKIMUSMENETELMÄT

Luku 1. Haastattelumenetelmät ja -tekniikka..........................383

1.1. Haastattelun määritelmä ja piirteet...................................383

1.2. Laadullisen ja kvantitatiivisen sosiologian haastatteluja................................................ ......................................394

1.3. Kohderyhmien järjestäminen.................................................397

1.3.1. Kohderyhmän kokoonpano ja koko......398

1.3.2. Kohderyhmään osallistumisen rajoitukset......400

1.3.3. Toimenpide................................................ ........401

1.3.4. Tilojen järjestely................................................403

1.3.5. Moderaattorin toiminnot ja laatu...................................404

1.4. Haastattajien valinta, valmistelu, tiedotus......406

1.5. Haastattelija vaikutus.................................................. .........411

Kappale 2.Erilaisia ja haastattelutyypit................................................415

2.1. Haastattelutypologia................................................ ...................... 415

2.2. Virallinen haastattelu............................................422

2.3. Ilmainen haastattelu................................................. .........426

2.4. Kohderyhmä............................................... . ..............430

2.4.1. Ongelman historiasta................................................ ....... .430

2.4.2. Menetelmän määritelmä ja ominaisuudet......431

2.4.3. Edut ja haitat................................435

2.4.4. Soveltamisala............................................... .... .436

2.5. Puhelinhaastattelu on hyvä, mutta erittäin huono.........438

Luku 3. Markkinointitutkimus.......................................449

3.1. Markkinointitutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet......449

3.2. Otannan ja edustavuuden ongelma...................454

3.3. Asiakkaan ja tutkijan välisen kommunikoinnin vaikeudet........459

3.4. Lyhyt ja selostus................................................ ......................................462

3.5. Tutkimuksen metodologiset ja tekniset menetelmät................................................ ......................................................466

3.6. Laboratoriotutkimus (Hall-testi)................................................ .....470

3.7. Kotitesti (kotitesti)................................................ ........ 473

3.8. Henkilökohtainen haastattelu (kasvotusten)................................................ .......474

3.9. Työpöytätutkimus.................................476

3.10. OMNIBUS-puhelinkysely...................................478

3.11. VALS-tutkimus................................................. ................480

3.12. VALS Survey Questionnaire (verkkoversio)................................484

Luku 4. Asiantuntijakysely........................................................487

4.1. Asiantuntijakyselyn metodologia...................................487

4.2. Asiantuntijakyselyn tyypit .................................................. .....490

4.3. Asiantuntijoiden valinta............................................ ....................497

4.4 Asiantuntijaarvioinnin validiteettitekijät...................................500

4.5. Virheet ja vaikeudet asiantuntijakyselyiden käytössä................................................ .......................................................... ...............501

4.6. Epätavalliset asiantuntijat................................................ .........502

Luku 5. Poliittisen tutkimuksen menetelmät...........................505

5.1. Sisäänpääsy- ja poistumiskyselyt................................................ .....505

5.2. Esivaalit - näennäisvaalit?................................508

Luku IV. EI-TUTKIMUSMENETELMÄT

Luku 1. Yhteiskuntatieteiden havainnointi...............................525

1.1. Havainnon olemus................................................,................ .. ...525

1.2. Tieteellisen havainnon tunnusmerkit......529

1.3. Sosiologisen havainnoinnin erityispiirteet...................531

1.4. Havaintotyypit ................................................ ......... ..........536

1.5. Muodollinen havainto................................................ ...542

1.6. Osaaottavien seuranta................................................ ...543

1.7. Valvonnan edut ja haitat......550

1.8. Tarkkailijan rooli ja ominaisuudet........................................ ........553

Luku 2. Asiakirjan analyysi.......................................................555

2.1. Sosiologian dokumentaarinen perusta...................................555

2.2. Asiakirja-analyysi: yleiset määräykset...................................562

2.3. Sisältöanalyysin metodologia ja tekniikka......568

Luku 3. Tieteellinen kokeilu..................................................583

3.1. Tieteellisen kokeen ydin..................................583

3.2. Metodologia ja kokeellinen tekniikka...................................586

3.3. Kokeilumenettely...................................590

3.4. Ryhmien muodostus kokeessa...................................591

3.5. Kokeen virheet ja vaikeudet...................................593

3.6. Kokeiden luokittelu...................................595

3.7. Sosiodramaattiset ja etnometodologiset kokeet................................ 4 ................................. ......................................604

Luku 4.Toiminta tutkimus................................................ ..............................607

4.1. Määritelmä ja laajuus..................................607

4.2. Filosofiset perusteet................................................ ........ 610

4.3. Metodologia................................................. ...................611

4.4 Toimenpide................................................ ........ ...614

4.5. Syklisyys ja iteraatio................................................ ................. 615

4.6. AR-menetelmät........................L................................. ................618

4.7. Ongelman historia ................................................... .....................619

4.8. AR-paradigmat................................................ ...................621

4.9. Interventionistinen sosiologia................................623

Luku 5. Testien soveltaminen sovelluksessa sosiologia..............627

5.1. Testausmenetelmät................................................ ...628

5.2. Testien luokittelu................................................ .... ...636

5.3. Sosiometriset toimenpiteet................................................642

5.4 Testaustekniikka........................................655

5.5. Tietokoneen testaus................................................ ...661

Luku 6. Tutkimuskeskukset..........................................665

6.1. Gallup................................................ ........ ..........665

6.2. Demoskopian instituutti................................................. .... ...669

6.3. VTsIOM................................................ ..........................................672

6.5. NORC.................................................. .. ..................................679

6.6. NatCen................................................ .. ..............................680

6.7. INION RAS................................................ ... ...................681

6.8 GfK Group.................................................. ...............................684

6.9 KVANTTI................................................. .. ...................687

6.10. Konsultointiorganisaatiot...................................691

Sovellukset................................................. .............................................. 697

Sanasto.................................................. .................................... 721

Kirjallisuus..................................................................................735

ESIPUHE

Nykyajan lukija kohtaa usein raportteja sosiologeista. Ne paljastavat ilmeisissä ja kauan tutuissa asioissa odottamattomimmat puolet. Menestyvässä rahoitusyhtiössä sosiologit huomaavat yllättäen sitä syövyttävän sosiaalisen korroosion, suvaitsemattomuuden ilmapiirin esimiesten ja alaistensa, osakkeenomistajien ja johtajien, työntekijöiden ja johdon välillä. Erityisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen he tunnistavat "sairaita" alueita: autoritaarinen johtamistyyli, alaisten aloitteellisuuden puute, joidenkin yhteiskuntaryhmien välinpitämättömyys toisia kohtaan.

Sosiologiset tutkimukset, kuten kokemus osoittaa, voivat tehdä paljon: selvittää väestön enemmistön mielipiteet, ennustaa poliittisten vaalien tuloksia, selittää väestön massatyytymättömyyttä tai päinvastoin epäilyttävän tuotteen villitystä, poptähti tai uskonnollinen ajatus. Hallituspiireissä G.A. Sosiologisen palvelun "Opinion" johtaja Pashkov, ei yhtäkään havaittavaa eroa, alkaen Neuvostoliiton pääministerin Nikolai Ivanovitš Ryzhkovin lähdöstä, suoritettu selvittämättä väestön mielipidettä tästä asiasta. Jotkut maassamme hyväksytyt lait eivät toimi, koska suurin osa väestöstä ei hyväksy niitä ainakaan passiivisesti.

Yksikään poliitikko tai yksikään mainostaja lännessä ei uskalla antaa vakavaa lausuntoa, ennen kuin hän tietää, mitä ihmiset ajattelevat tästä asiasta. Nyt länsimaiset yritykset tekevät maassamme tutkimuksia selvittääkseen asenteen venäläisten elämään, heidän huolensa ja toiveensa; Näitä tutkimuksia käytetään niin sanotun "sijoitusmielen" määrittämiseen.

Sosiologit pystyvät näyttämään, kuinka poliitikon arvosana vaihtelee hänen puheensa jälkeen televisiossa. Lokakuun tapahtumien lopputulos oli jopa mahdollista ennustaa etukäteen 14

1993 Moskovassa: presidenttiryhmä otti huomioon, että suurin osa väestöstä ei tukenut korkeinta neuvostoa, ja jopa laski Valkoisen talon puolustajien määrän etukäteen (http://whoiswho.ru/russian/Password/ papers/15r/pashkov/stl.htm ).

Tieteen sääntöjen mukaan laadittujen kyselylomakkeiden avulla voidaan tutkia ihmisten arvoorientaatioita ja asenteita, heidän työtoiminnan motivaatioydintä, käyttäytymis- ja sanapuolia. Sosiologi esittää kysymyksiä, jotka on joskus hyvin hienovaraisesti muotoiltu ja kyselyyn taitavasti asetettu, ja olettaa saavansa rehellisiä vastauksia vastaajilta (vastaajilta). Ja jotta ei ole epäilystäkään todenperäisyydestä, tiedemies käyttää melko monimutkaista tekniikkaa väärien tietojen hylkäämiseen ja jäljellä olevien tietojen tarkkuuden ja luotettavuuden tarkistamiseen. Näiden tekniikoiden yhdistelmä sekä kyselylomakkeen kokoamistekniikka, kenttätutkimuksen järjestäminen, näytteen tunnistaminen, asiakirjojen koodaus, niiden käsittely tietokoneella ja tietojen taulukkoesitys muodostavat sosiologisen tutkimuksen metodologian.

Jos tähän lisätään vielä yhtä monimutkaiset menetelmät tutkimusohjelman teoreettisen osan kehittämiseen, käsitteiden operaatioon, empiirisen tiedon tulkintaan, ts. Kaiken, mitä yleisesti kutsutaan metodologiseksi tieteenalaksi, tulemme huomaamaan, että ammatillinen sosiologia on hyvin monimutkainen asia.

Menetelmillä on erittäin tärkeä rooli tieteellisen tiedon rakentamisessa. Nämä ovat sääntöjä ja menettelyjä, joilla luodaan yhteyksiä tosiasioiden, hypoteesien ja teorioiden välille. Ne ovat niitä "algoritmeja", joiden avulla voimme siirtyä empiirisistä objekteista sellaisen teorian rakentamiseen, joka heijastaa ilmiöitä, jotka määräävät näiden objektien ominaisuudet. Nämä "algoritmit" ovat monimutkaisia, monivaiheisia, eikä niitä voida ajatella erillään tosiasioiden ja konstruktien ymmärtämisestä. Faktoja kerätään ja tulkitaan menetelmien avulla. Menetelmien tulee olla riittävät valitun mallin taustalla olevien rakenteiden ominaisuuksiin nähden.

Jokainen ihmisen käyttäytymistä tutkiva tiede on kehittänyt omat tieteelliset perinteensä ja kertynyt tiettyä empiiristä kokemusta. Ja jokainen niistä, joka on yksi yhteiskuntatieteen haaroista, voidaan määritellä sen menetelmän perusteella, jota se ensisijaisesti käyttää.

Menetelmät (sosiologiassa) ovat sääntöjä ja menettelyjä, joilla luodaan yhteyksiä tosiasioiden, hypoteesien ja teorioiden välille.

Psykologit ovat vakuuttuneita siitä, että laboratoriokoe, jonka aikana syy-seuraus-suhteet

ihmisten käyttäytymisen eri näkökohtien ymmärtäminen kuluttaa kaikki yhteiskuntatutkimuksen mahdollisuudet. Monet taloustieteen alalla toimivista ovat edelleen vakuuttuneita siitä, että vain tilastollinen analyysi, jonka avulla voimme antaa objektiivisen kuvan hintojen vaihteluista ja hyödykkeiden tarjonnasta, on luotettavin taloudellisen käyttäytymisen mitta. Psykoanalyytikot ovat vakuuttuneita potilaan sisäiseen maailmaan tottumisen tai tuntemisen erehtymättömyydestä ainoana luotettavana ja syvällisenä menetelmänä tutkia ihmisen käyttäytymistä, sen intiimejä puolia ja piilotettuja motiiveja. Eikä markkinoinnin asiantuntijat tunnista muita keinoja kuin tutkia, kuinka tietyn yksilön pyrkimykset liittyvät hänen sosiaalisiin ominaisuuksiinsa ja kuluttajakäyttäytymiseensa. Sitä vastoin jotkut antropologit ovat edelleen sitä mieltä, että luotettavin tapa tietää on ei-osallistuva havainto, jonka seurauksena tutkimme ihmisten jokapäiväistä vuorovaikutusta. Antropologiassa perinteinen tiedon hankkimismenetelmä on kenttätutkimus, johon liittyy pitkäaikainen oleskelu aboriginaalien asutuksella. Mutta joskus antropologit käyttävät menetelmää, jota kutsutaan osallistuvaksi havainnointiin: tiedemies osallistuu tapahtumiin, joita hän tallentaa, tarkkailee ja kuvaa. Tieteellisen tutkimusmatkan muodostava ryhmä tutkijoita menee maan hylätyille alueille tarkkailemaan tapoja, käyttäytymisnormeja, rituaaleja ja seremonioita, jotka täyttävät primitiivisten heimojen elämän.

Symbolisen vuorovaikutuksen harrastajille sosiologisen tutkimuksen suosikkimenetelmä on aina ollut osallistuva havainnointi, kun sosiologi elää, työskentelee ja toimii yhdessä tutkimiensa kanssa. Ymmärtäessään sosiaalisen ryhmän elämää sisältä hän omaksuu sen muiden jäsenten kanssa kaikenlaisia ​​rooleja ja oppii määrittelemään erilaisia ​​tilanteita, kuten tässä ryhmässä on tapana. Selvittääkseen merkityksen muodostumisen ja toiminnan rakentamisen prosessia, tutkijan on ymmärrettävä se. Ja ymmärtääkseen on hyväksyttävä näyttelevän yksilön rooli. Et voi tutkia tulkintaprosessia tarkkailemalla käyttäytymistä ulkopuolelta, pysyen "objektiivisena" tarkkailijana, joka pyrkii sisällyttämään arvauksesi tulkintaprosessiin sen sijaan, että ymmärtäisit sen sisältä käsin 1 .

Sosiologia tunnistetaan kuitenkin useimmiten kyselylomakkeiden käyttöön. Kyselytutkimus on sosiologian yleisin ja tuottavin toimintamuoto. Ei olisi liioittelua sanoa, että jopa 80 % sosiologisesta tiedosta kerätään sen avulla. Totta, kaikkea ”satoa” ei käsitellä: merkittävä osa (noin 80 %) päätyy peruuttamattomasti välilehtiin ”varastoon” eikä pääse asiakkaalle.

Monimutkaisia ​​testejä käyttävälle psykologille sosiologin kyselymenettely saattaa tuntua liian alkeelliselta tai epäluotettavalta. Mutta on jo pitkään tiedetty, että kilpailevien tieteenalojen edustajat katsovat usein erittäin halveksivasti kollegoidensa menetelmiä. Esimerkiksi antropologien deskriptiiviset menetelmät voivat psykofysiologin näkökulmasta vaikuttaa äärimmäisen primitiivisiltä. Vaikka hyvä psykofysiologi ei laiminlyö kuvausta ollenkaan. Samoin antropologi käyttää tarvittaessa laboratoriokokeita teorian testaamiseen, aivan kuten psykofysiologi tekee.

Kuten Julian Simon kirjoittaa kirjassaan Basic Research Methods in Social Science (New York, 1969), jokainen ihmisen käyttäytymistä tutkiva tiede on kehittänyt omat tieteelliset perinteensä ja kertynyt vastaavaa empiiristä kokemusta. Ja jokainen niistä, joka on yksi yhteiskuntatieteen haaroista, voidaan määritellä sen menetelmän perusteella, jota se ensisijaisesti käyttää. Vaikka tieteet eroavat myös tutkittavien ongelmien kirjossa.

Sosiologiassa perustietoja kerättäessä käytetään neljää päämenetelmää, joista jokaisella on kaksi päätyyppiä (ne on merkitty suluissa):

♦ kysely (kyselyt ja haastattelut);

♦ asiakirjaanalyysi (laadullinen ja määrällinen [sisältöanalyysi]);

♦ havainnointi (ei mukana ja mukana);

♦ kokeilu (kontrolloitu ja kontrolloimaton). Kysely on menetelmä sosiologiassa, psykologiassa, taloustieteessä, väestötieteessä, etnografiassa ja muissa tieteissä käytettävän ensisijaisen verbaalisen (eli sanallisen) tiedon keräämiseksi. Kyselyä käytetään aktiivisesti markkinointitutkimuksessa, joka on nykyään yksi tärkeimmistä työllistymisalueista, myös sosiologian laitokselta valmistuneille.

Ei-kyselytutkimusmenetelmiin kuuluu sosiologinen valokuvaus, josta on nyt tullut itsenäinen ala - visuaalinen sosiologia. Joka päivä avaamme aamulehdet ja löydämme sieltä kymmeniä valokuvia.

tografioita, joista osa voi hyvinkin toimia visuaalisen sosiologian raaka-aineina. Täällä tutkijat käyttävät valokuvaustekniikoita paljastaakseen sosiaalisen todellisuuden syvemmin. Sosiologiassa valokuva- ja elokuvamateriaaleja käytettiin pitkään vain teknisiin tarkoituksiin - tekstin havainnollistamiseen. Valokuvamateriaalin pitkäaikaisen laiminlyönnin seurauksena visuaalista sosiologiaa alkoivat kehittää ihmiset, jotka saivat ammattitoimittajakoulutuksen ja siirtyivät sitten akateemisen sosiologian alalle. Paljon vaivaa käytettiin vakuuttaakseni itselleni ja muille siitä, että valokuvat eivät olleet tekstiä havainnollistavia "kuvia", vaan ammattisosiologin vakavaa työtä 2 .

Asiantuntija valitsee oikean menetelmän ongelmansa ratkaisemiseksi, mutta ei sovita ongelmaa olemassa olevaan menetelmään. Tutkija voi vapaasti keksiä tapoja mitata epäsuorasti sosiaalista käyttäytymistä. Koska näillä tekniikoilla on vähän yhteistä, esimerkit ovat paras tapa opettaa heille niiden käyttöä. Niinpä tutkijat tutkivat eri historiallisilta aikakausilta peräisin olevia perhemuotokuvia nähdäkseen kuinka sukupuolisuhteet heijastuivat istuvien mallien asentojen luonteeseen. Kaupunkikulttuuria tutkivat antropologit ovat analysoineet kaatopaikkojen sisältöä saadakseen käsityksen elämäntavoista sen perusteella, mitä pois heitetään (esimerkiksi pullojen määrä kertoo alkoholin kulutuksen tason). Tutkijat selvittivät, mitä kuljettajat tyypillisesti kuuntelevat, huomioimalla, mille radioasemalle korjattavaksi tuotujen autojen vastaanottimet oli viritetty. Kiinnostusta museon näyttelyesineitä kohtaan mitattiin kirjaamalla lattian erilainen kulumisaste museon eri osastoilla. Graffitien sisältöä miesten ja naisten wc-tiloissa verrattiin sukupuolten välisten erojen havaitsemiseksi. Korkeakouluopiskelijoiden arvosanakirjoja analysoitiin sen selvittämiseksi, vaikuttaako korkea akateeminen suoritus opiskeluaikana myöhempään psyykkisten ongelmien esiintymiseen. Televisiossa mainonnan aikana tapahtuneiden vedenpaineen muutosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä katsojien käyttäytymisestä ja mieltymyksistä. Esimerkiksi jos tutkija haluaa analysoida asiakkaan liikkeitä kaupassa, mittaustyökalu voi olla

lattialla voi olla lian ja kosteuden jälkiä. Ensin hän selventää, mitä "ostajien liike" tarkalleen tarkoittaa (esimerkiksi onko tilaa siirtyä toiselle osastolle? Mahdollistaako se selkeän näkymän näyttöön?). Seuraavaksi hän kirjaa systemaattisesti lika- tai kosteusjäämiä lattialle, vertaa niitä muihin kohteisiin ja kirjaa tulokset säännöllisesti (esimerkiksi kuukausittain). Lopuksi hän panee merkille myös muita syitä havaintoihin (esim. huonompilaatuiset lattialaudat, jotka likaantuvat nopeammin taikka lähempänä etuovea sijaitseva osa).

Sosiologiassa käytettävien tutkimusvälineiden - kyselylomakkeiden, haastattelujen, havaintojen - erikoisuus on sellainen, että yhteiskunnallisessa organisaatiossa tapahtuvat yhteiskunnalliset prosessit heijastuvat yleisen mielipiteen peilin kautta, tavallisten ihmisten lausuntoja ympäröivästä. Sosiologisen tutkimuksen tuloksilla ei ole pelkästään johtamisarvoa, vaan myös diagnostista arvoa, ne toimivat eräänlaisena suurennuslasina, jonka keskiössä sekä saavutetut onnistumiset että olemassa olevat puutteet näkyvät selvästi.

Näyttää siltä, ​​​​että kaikki tässä tieteessä on selvää ja kaikkien tietämättömien saatavilla: laadi kyselylomake, haastattele kiinnostuneita ja tiivistettyään kerätyt tiedot anna käytännön tuloksia johdolle. Tällainen vaikutelma on kuitenkin petollinen, se ei tunkeudu ilmiön pintaan. Sen sisällä on piilotettu monimutkainen tieteellisen toiminnan maailma - ongelman analysointi, hypoteesien esittäminen, käsitteellisen mallin rakentaminen, tiedon kerääminen, käytännön suositusten laatiminen. Ja kaikki tämä on teoreettisen sosiologian vankan perustan varassa. Tämä tarkoittaa, että tieteellisten käsitteiden on korreloitava kategorioiden kanssa, jotka kuvaavat sosiaalisen kehityksen malleja. Emme saa unohtaa tieteellisen logiikan merkitystä teoreettisen tiedon kehittämisen menetelmänä. Yleiset käsitteet eivät todellakaan ole suoraan sovellettavissa empiiriseen todellisuuteen, vaan ne on tuotava siihen abstraktista konkreettiseen nousemisen menetelmällä.

Sosiologisesta tutkimuksesta tulee yhä monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Tieteellisen tiedon määrä, joka on hallittava ennen tutkimus- tai toteutustoimintaan ryhtymistä, kasvaa voimakkaasti. Arvioidaan esimerkiksi, että vuosina 1973–1979 pelkästään sosiologian julkaisujen määrä kasvoi maassa 3,1-kertaiseksi ja vuodesta 1979 vuoteen 2002 vielä noin 10–12-kertaiseksi. Joskus on helpompi toistaa tutkimusta ja löytää käytännöllinen ratkaisu uudelleen kuin kaivaa kirjallisuuden vuoria.

Yleisön mielipidemittauksissa, kuten kaikissa muissakin sosiologisissa tutkimuksissa, on monia vivahteita, jotka ovat tuttuja ammattilaisille ja tuntemattomia aloittelijoille. Sosiaalisen tiedon laatu riippuu viime kädessä siitä, miten kysyjä (haastattelija) käyttäytyy, miten hän pukeutuu, käyttäytyy, reagoi vastauksiin, kuinka paljon vastaaja on taipuvainen luottamukselliseen keskusteluun, missä järjestyksessä kysymykset on järjestetty ja miten ne on muotoiltu. Ihmiset esimerkiksi reagoivat eri tavalla nais- ja mieshaastattelijaan, pitävät lyhyistä kyselylomakkeista pitkiä ja valitsevat useammin sen vastauksen tai ”vihjeen”, joka on vaihtoehtojärjestelmässä ensimmäisenä. Tietojen totuus riippuu vielä enemmän laitteen resoluutiosta, luotettavuudesta ja tiukkojen tieteellisten periaatteiden noudattamisesta.

Kaikissa tieteissä - luonnon- ja yhteiskuntatieteissä - instrumenteilla on sama rooli, vain niiden tehokkuus voi olla erilainen. Fyysinen laite tai muu instrumentti on materialisoitunut teoria. Sosiologiassa työkaluina käytetään kyselylomaketta, haastattelu- tai havaintolomaketta jne. Mutta instrumentti ei toimi vain siltana, ts. suorittaa jonkin passiivisen toiminnon. Se toimii keinona konkretisoida teoriaa, kääntäjänä kielestä toiseen. Tämä tarkoittaa, että työkalun on toimittava "otsansa hien mukaan".

Työkalu on joukko keinoja, joilla sosiologi yrittää testata, vahvistaa tai kumota esitettyjä hypoteeseja. Sosiologian työkaluja ovat: kyselylomake, haastattelulomake, tilastotaulukko, kokeellinen protokolla jne. Luonnontieteillä on omat työkalunsa – skalpellista mikroskooppiin.

Puhelin ja tietokone, joita nykyään käytetään laajasti kyselyissä, eivät kuitenkaan ole tieteellisen tiedon välineitä. Nämä ovat vain teknisiä keinoja nopeasti kommunikoida vastaajan kanssa tai analysoida tietoja. He eivät sisällä mitään sosiologista itsessään. Nämä ovat sosiologialle vieraita laitteita, joita ei keksitty ollenkaan sen tarpeisiin.

Työkaluilla on erilainen monimutkaisuus ja ne on suunniteltu eri tavalla riippuen siitä, mitkä ne suorittavat erilaisia ​​kognitiivisia toimintoja. Veitsen keksimiseksi sinun ei tarvitse luoda erityistä teoriaa. Sinun tarvitsee vain varmistaa kokemuksen kautta, että skalpelli on teroitettu väline, joka ei aiheuta tulehdusta haavaan, jonka avulla voit hieman avata aiemmin piilotettua paikkaa. Ja mikroskoopin luomiseksi tarvitset sopivan teorian, joka kuvaa fokusoitujen säteiden kulkua

näkyvät linssissä, mikä etäisyys linssin ja havaittavan kohteen välillä tulee olla jne.

Toiminnallisista eroista huolimatta kaikilla sosiologiassa käytetyillä menetelmillä on yhteinen sisäinen rakenne. Se voidaan jakaa kolmeen elementtiryhmään: normatiiviseen, instrumentaaliseen ja menettelylliseen. Alkuelementit-normit, jotka määräävät suunnan toiminnan säätelyssä, toimivat suuntautumiskeinona. Normit toimivat sekä yleisten toiminnan organisointiperiaatteiden että erityisvaatimusten muodossa. Niiden sisältö tulee teoreettisista periaatteista ja on pohjimmiltaan käytännön toimintaan suuntautunut johtopäätös. Menetelmän normatiivisessa sisällössä voidaan erottaa kolme vaatimusryhmää: ensimmäinen - paljastaa menetelmän mahdolliset soveltamisalueet ja ehdot (missä, missä olosuhteissa, mihin tarkoituksiin sitä voidaan soveltaa); toinen - sisältää toimintasäännöt, korostaa niissä toiminnallista sisältöä, joka voidaan myöhemmin laajentaa toimintaohjelmaksi; kolmas - määrittää käytettyjen välineiden ja työkalujen tarvittavat ominaisuudet.

Menetelmän instrumentaalinen osa koostuu tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavista keinoista. Menetelmään kuuluu käytettyjen välineiden instrumentalisointi. Ne on suunniteltu erityisesti, niillä on selkeämpi toiminnallinen fokus tiettyjen tulosten saavuttamiseksi ja ne otetaan käyttöön teknologisessa prosessissa. Jokaisella sosiologisella menetelmällä on erityisiä työkaluja, jotka on erityisesti luotu sitä varten. Joten kyselyssä se on kyselylomake; havainnossa - kartta, päiväkirja. Menetelmän työkaluja ovat myös tekniset tiedonkeruuvälineet ja vastaavat loogiset ja matemaattiset laitteet niiden käsittelyyn ja analysointiin.

Toimenpiteen vakiintuneen toimeenpanon varmistamiseksi sosiologi tarvitsee taitoja työskennellä työkalujen, teknisten välineiden kanssa, sekä oman toiminnan että muiden menettelyyn osallistuvien toimien taitavaa hallintaa, pedagoginen, sosiopsykologinen valmistautuminen on erittäin tärkeää. .

Menetelmän soveltaminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe sisältää valmistelutyön

botit. Yleisohjelman (tutkimus, koulutus, johtaminen) pohjalta laaditaan menetelmän soveltamisohjelma, luodaan ja valmistetaan tarvittavat työkalut ja työkalut. Toinen vaihe on toiminnallinen ja menettelyllinen. Tässä vaiheessa esineeseen kohdistuu suora vaikutus tiettyjen toimenpiteiden muodossa, joissa käytetään valmiita työkaluja. Soveltavassa sosiologisessa tutkimuksessa tämä on ensisijaisen tiedon keräämistä ja vastaanottamista; koulutuksessa - oppijan toiminnan aktivointi; johtamisessa - sääntelyvaikutus järjestelmään. Kolmas vaihe on tuloksena oleva vaihe. Se koostuu käsittelystä, analysoinnista, saadun tiedon, tutkimustulosten yhteenvedosta, suositusten laatimisesta ja menetelmän käytön tehokkuuden arvioinnista.

Mitä monimutkaisempi tutkittava ilmiö, sitä monimutkaisempi instrumentin tulee olla. Ja sosiologisen kyselyn luomiseen tarvitset oman teoreettisen perustasi. Ensinnäkin tämä on yleinen teoria tieteellisesti perustetun kyselylomakkeen laatimisesta, jonka metodologia antaa käyttöönsä; siinä kuvataan yleiset tieteelliset vaatimukset tällaisen työkalupakin laatimiselle. Toiseksi tämän on oltava tämän kyselylomakkeen kirjoittajan käsitys, joka osoittaa kysymysten logiikan ja järjestyksen, niiden sisällön, painopisteen, sanamuodon, tyypit ja mikä tärkeintä, kysymysten loogisen yhteyden ja niiden yhteyden testattaviin hypoteeseihin. Sosiologin tulee osoittaa, että esimerkiksi kysymykset 5, 18 ja 21 on tarkoitettu hypoteesin nro 4 testaamiseen, että yhdellä saatujen vastausten arvolla hypoteesi vahvistuu, mutta toisella ei. Kysely on kirjallinen kyselymuoto, joka suoritetaan yleensä poissa ollessa, ts. ilman suoraa ja välitöntä yhteyttä haastattelijan ja vastaajan välillä. Se on suositeltavaa kahdessa tapauksessa: a) kun joudut haastattelemaan suuren määrän vastaajia suhteellisen lyhyessä ajassa; b) kun vastaajat joutuvat miettimään tarkasti vastauksiaan painetulla kyselylomakkeella edessään.

Mutta kyselylomake voidaan laatia turvautumatta mihinkään teoriaan. Tämä tehdään yksinkertaisesti: kerää mahdollisimman monien muiden ihmisten profiileja ja leikkaa niistä pois kaikki mistä pidät. Tällainen hodgepodge auttaa sinua soveltavassa, ei kovin tärkeässä tutkimuksessa. Siitä voi olla hyötyä myös koulutuskyselynä. Mutta tämä menetelmä ei sovellu vakavaan akateemiseen projektiin.

Kyselylomake on rakenteeltaan monimutkainen, teoria kertoo, missä järjestyksessä kysymykset tulisi järjestää, jotta voidaan tutkia, minkä luokan ilmiöiden tulisi esittää jonkinlainen kysymys (alkaen -22

katettu ja suljettu), kuinka valita vastaajalle ymmärrettävä kieli, kuinka monta kysymystä tulee esittää yhden aiheen paljastamiseksi. Nämä ja monet muut kohdat (validiteetti, luotettavuus) sisältyvät instrumenttien rakentamisen teoriaan, joka auttaa luomaan tieteellisiä keinoja ilmiön mittaamiseen.

Tehtävämme ei ole opettaa instrumentin teorian kehittämistä, vaan sosiologista ajattelua. Jotta instrumentti sopisi valittuihin hypoteeseihin mahdollisimman tarkasti, on tarpeen saattaa teoreettisten väitteiden joukko mahdollisimman lähelle kyselylomakkeen rakennetta. Tämä tarkoittaa, että sinun on alennettava monimutkaisuustasoja yleisistä käsitteistä erityisiin ja yksittäisiin käsitteisiin, saatettava teoriasi spesifisyyden tasolle, jotta voit helposti siirtyä kyselylomakkeen kysymyksiin. Koska teorian viimeinen taso on pohjimmiltaan työkalun ensimmäinen taso.

Kyselylomakkeita laadittaessa on tärkeää ottaa huomioon tietyn yhteisön kulttuuriset ominaispiirteet. Esimerkiksi Amerikasta tuodut kyselylomakkeet, joissa oli hienoja kysymyksiä, mahtavia vinkkejä, hienoa muotoilua, eivät toimineet meidän sosiaalisessa ja kulttuurisessa todellisuudessamme.

Empiirisen tutkimuksen erityispiirre on, että se ei ole pelkkä minkään yhteiskunnallisen tosiasian kokoelma tai valinta (sellainen valinta voi olla subjektiivinen), vaan tieteellinen menettely, jossa käytetään erityisiä sosiologisia tiedonkeruumenetelmiä ja sosiologisia erityistekniikoita.

SISÄLTÖ

Esipuhe................................................. ..............................................13
Osa I. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Sosiologisen tutkimuksen tyypit...................................25
1.1. Yhteiskunnallinen ja sosiologinen tutkimus........................25
1.2. Kokeilu- ja pilottitutkimukset................................................ .....35
1.3. Kuvaava ja analyyttinen tutkimus................41
1.4. Pistetutkimus................................................ ......... ....42
1.5. Täydellinen ja valikoiva tutkimus................................43
1.6. Toistetut tutkimukset................................................ ........ .44
1.7. Valvonta ................................................... ..............................48
1.8. Kenttätutkimus................................................ ........ ......51
1.9. Tapaustutkimus................................................ ................... ...54
1.10. Toimintatutkimus................................................ ...60
1.11. Kyselyn ja ei-kyselyn tutkimusmenetelmät........67
1.12. Tieteellisen tutkimuksen merkkejä.................................................. ......70
1.13. Kyselytyypit................................................ ......................................75
1.14. Tekniset kuulusteluvälineet................................................ .....78
Luku 2. Otosteoria ja -metodologia................................................... .......81
2.1. Miksi näytteenottoa tarvitaan?................................................. ........ .......81
2.2. Otantamenetelmän peruskäsitteet ja olemus.........85
2.3. Näytteenottotyypit ja -menetelmät................................................ ...................................92
2.4. Todennäköisyys (satunnainen) otantamenetelmät................95
2.4.1 Yksinkertainen satunnaisotanta................................................ .......96
2.4.2. Systemaattinen valinta................................................ ...99
2.4.3. Alueellinen ja ositettu otanta......102
2.4.4. Klusterinäytteenotto................................................ ......... ..105
2.5. Ei-todennäköisyys (ei-satunnaiset) otantamenetelmät...... 108
2.5.1. Kiintiönäytteenotto................................................ ......... ....111
2.6. Monivaiheinen näytteenotto.................................................. .....114
2.7. Ideaaliset ja todelliset aggregaatit........................117
2.8. Näytteen koon laskeminen................................................ ................... ...121
2.9. Näytteenottovirhe................................................ ...............129
2.10. Näytteenoton tarkastus ja korjaus................................................. ............ 135
2.11. Näytearkki................................................. ......... .. 140
2.12. Edustavuus.................................................. ......... 143
Luku 3. Sosiologinen tutkimusohjelma...................147
3.1. Ohjelman yleinen katsaus...................................147
3.2. Ohjelman teoreettinen ja metodologinen osa...........152
3.2.1. Tutkimusongelman muotoilu ja perustelut..152
3.2.2. Tutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet...................................160
3.2.3. Tutkimuskohteen ja -kohteen määritelmä.......163
3.2.4. Peruskäsitteiden looginen analyysi.....................167
3.2.5. Teoreettinen tulkinta...................................168
3.2.6. Hypoteesien esittäminen................................................ ......171
3.2.7. Empiirinen käsitteiden tulkinta................174
3.3. Ohjelman metodologinen osa..................................177
3.3.1. Näyte................................................. ...................177
3.3.2. Empiiristen tietojen keruumenetelmien perustelut... 178
3.3.3. Tiedonkeruumenetelmät...................................179
3.3.4. Tietojen käsittely- ja analysointimenetelmät................................................ 180
3.3.5. Tutkimuksen organisaatiosuunnitelma......183
3.4. Tieteellinen raportti................................................ ............... 184
Luku 4. Empiiristen tietojen analyysi................................................ ......187
4.1. Tietojen analysoinnin yleiset periaatteet.................................. 188
4.2. Yksimuuttujajakaumien analyysi...................................193
4.2.1. Nimellinen asteikko................................................ ...194
4.2.2. Arvoasteikko................................................ ..........199
4.2.3. Intervalliasteikko................................................ ...200
4.3. Kaksimuuttujajakaumien analyysi...................................208
Luku 5. Tietojen taulukko- ja graafinen esitys........219
5.1. Tietojen taulukkoesitys................................219
5.2. Taulukoiden muokkaustekniikat................................227
5.3. Tiedon graafinen esitys................................................242
Luku 6. Missä, kuka ja miten sosiologit työskentelevät...................................249
6.1. Hakevan työntekijän työn luonne ja sisältö...................249
6.2. Mitä odottaa valmistunutta sosiologia...................................259
6.3. Asiakkaat ja konsultit................................................ ......... 263
6.4 Sisäiset ja ulkoiset konsultit................................267
6.5. Konsultin ominaisuudet................................................ ......... ...272
6.6. Ohjaus urana .................................................. .....276
Osa II. SOSIOLOGINEN KYSELYLOMAKE
Luku 1. Kyselylomakkeen kysymystyypit ja -tyypit...................................281
1.1. Kyselylomakkeen kysymyksen kognitiiviset ominaisuudet......281
1.2. Kyselykysymyksen toiminnot.................................................. ......288
1.3. Kysymyksen looginen rakenne.................................................. ......291
1.4. Kyselylomakkeen kysymystyypit................................................ ...................... 294
1.5. Suljetut ja avoimet kysymykset.................................................. .....297
1.6. Suodata kysymykset................................................ .......................307
1.7. Vaikeita kysymyksiä................................................ ...............311
1.8. Kyselykysymysten ja vastaajien määrän välinen suhde.... 316
Luku 2. Kyselylomakkeen kokoonpano................................... ......... .........319
2.1. Rakenne vai koostumus?................................................ .....319
2.2. Kyselylomakkeen yleinen kokoonpano................................................ ......322
2.3. Kyselylomakkeen perusosa.................................................. ...... ....324
2.4. Kyselylomakkeen laadinnan tärkeimmät periaatteet................................327
2.5. Kyselylomakkeen palveluosat..................................330
2.6. Koodaussäännöt................................................ ... ....332
2.7. Kyselylomakkeen kehittäminen................................................ ......... ..........334
Luku 3. Kysymysten sanamuoto ja kyselyn laatu................................337
3.1. Kysymysten muotoilun perussäännöt................337
3.2. Kyselylomakkeen laadun analyysi............................................ ........ ..344
3.3. Kyselylomakkeen looginen ohjaus.................................................. ......351
Luku 4. Virheet ja kenttäohjaus................................................ ......... ..359
4.1. Kysymyksiä, joita ei pidä kysyä ................................................... .......359
4.2. Hyviä ja kestäviä kysymyksiä..................................365
4.3. "Nimivaikutus" kysymysten muotoilussa.................................371
4.4 Kyselylomakkeen virheet ja kenttäohjaus...................................373
Osa III. TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Haastattelumenetelmät ja -tekniikka...................................383
1.1. Haastattelun määritelmä ja piirteet...................................383
1.2. Laadullisen ja kvantitatiivisen sosiologian haastatteluja...394
1.3. Kohderyhmien järjestäminen.................................................397
1.3.1. Kohderyhmän kokoonpano ja koko......398
1.3.2. Kohderyhmään osallistumisen rajoitukset......400
1.3.3. Toimenpide................................................ ........401
1.3.4. Tilojen järjestely................................................403
1.3.5. Moderaattorin toiminnot ja laatu...................................404
1.4. Haastattajien valinta, valmistelu, tiedotus......406
1.5. Haastattelija vaikutus.................................................. .........411
Luku 2. Haastattelutyypit ja -tyypit................................... ........ .....415
2.1. Haastattelutypologia................................................ ...................... 415
2.2. Virallinen haastattelu............................................422
2.3. Ilmainen haastattelu................................................. .........426
2.4. Kohderyhmä............................................... . ..............430
2.4.1. Ongelman historiasta................................................ ....... .430
2.4.2. Menetelmän määritelmä ja ominaisuudet......431
2.4.3. Edut ja haitat................................435
2.4.4. Soveltamisala............................................... .... .436
2.5. Puhelinhaastattelu on hyvä, mutta erittäin huono.........438
Luku 3. Markkinointitutkimus................................................ .......449
3.1. Markkinointitutkimuksen tavoitteet ja tavoitteet......449
3.2. Otannan ja edustavuuden ongelma...................454
3.3. Asiakkaan ja tutkijan välisen kommunikoinnin vaikeudet........459
3.4. Lyhyt ja selostus................................................ ......................................462
3.5. Metodologiset ja tekniset tutkimustekniikat......466
3.6. Laboratoriotutkimus (Hall-testi)................................................ .....470
3.7. Kotitesti (kotitesti)................................................ ........ 473
3.8. Henkilökohtainen haastattelu (kasvotusten)................................................ .......474
3.9. Työpöytätutkimus.................................476
3.10. OMNIBUS-puhelinkysely...................................478
3.11. VALS-tutkimus................................................. ................480
3.12. VALS Survey Questionnaire (verkkoversio)................................484
Luku 4. Asiantuntijakysely................................................ ......................................487
4.1. Asiantuntijakyselyn metodologia...................................487
4.2. Asiantuntijakyselyn tyypit .................................................. .....490
4.3. Asiantuntijoiden valinta............................................ ....................497
4.4 Asiantuntijaarvioinnin validiteettitekijät...................................500
4.5. Virheet ja vaikeudet asiantuntijakyselyn käytössä.....501
4.6. Epätavalliset asiantuntijat................................................ .........502
Luku 5. Poliittisen tutkimuksen menetelmät...................................505
5.1. Sisäänpääsy- ja poistumiskyselyt................................................ .....505
5.2. Esivaalit - näennäisvaalit?................................508
5.3. Exit-Poll: oletko jo äänestänyt?...................................510
5.4 Poliittinen luokitus................................................. ......... ..515
IV jakso. EI-TUTKIMUSMENETELMÄT
Luku 1. Havainnointi yhteiskuntatieteissä...................................525
1.1. Havainnon ydin.................................................. ..... ..525
1.2. Tieteellisen havainnon tunnusmerkit......529
1.3. Sosiologisen havainnoinnin erityispiirteet...................531
1.4. Havaintotyypit ................................................ ......... ..........536
1.5. Muodollinen havainto................................................ ...542
1.6. Osaaottavien seuranta................................................ ...543
1.7. Valvonnan edut ja haitat......550
1.8. Tarkkailijan rooli ja ominaisuudet........................................ ........553
Luku 2. Asiakirjojen analyysi................................................ ........ ..........555
2.1. Sosiologian dokumentaarinen perusta...................................555
2.2. Asiakirja-analyysi: yleiset määräykset...................................562
2.3. Sisältöanalyysin metodologia ja tekniikka......568
Luku 3. Tieteellinen koe................................................ ........ 583
3.1. Tieteellisen kokeen ydin..................................583
3.2. Metodologia ja kokeellinen tekniikka...................................586
3.3. Kokeilumenettely...................................590
3.4. Ryhmien muodostus kokeessa...................................591
3.5. Kokeen virheet ja vaikeudet...................................593
3.6. Kokeiden luokittelu...................................595
3.7. Sosiodramaattiset ja etnometodologiset kokeet..604
Luku 4. Toimintatutkimus................................................ ......................607
4.1. Määritelmä ja laajuus..................................607
4.2. Filosofiset perusteet................................................ ........ 610
4.3. Metodologia................................................. ...................611
4.4 Toimenpide................................................ ........ ...614
4.5. Syklisyys ja iteraatio................................................ ................. 615
4.6. AR-menetelmät................................................ ...............................618
4.7. Ongelman historia ................................................... .....................619
4.8. AR-paradigmat................................................ ...................621
4.9. Interventionistinen sosiologia................................623
Luku 5. Testien soveltaminen sovelletussa sosiologiassa...................................627
5.1. Testausmenetelmät................................................ ...628
5.2. Testien luokittelu................................................ .... ...636
5.3. Sosiometriset toimenpiteet................................................642
5.4 Testaustekniikka........................................655
5.5. Tietokoneen testaus................................................ ...661
Luku 6. Tutkimuskeskukset................................................ ......665
6.1. Gallup................................................ ........ ..........665
6.2. Demoskopian instituutti................................................. .... ...669
6.3. VTsIOM................................................ ..........................................672
6.4 ESOMAR................................................ ........ ..........................678
6.5. NORC.................................................. .. ..................................679
6.6. NatCen................................................ .. ..............................680
6.7. INION RAS................................................ ... ...................681
6.8 GfK Group.................................................. ...............................684
6.9 KVANTTI................................................. .. ...................687
6.10. Konsultointiorganisaatiot...................................691
Sovellukset................................................. ..............................................697
Sanasto.................................................. ....................................721
Kirjallisuus................................................. ................................735

KATEGORIAT

SUOSITTUJA ARTIKKELIA

2024 “strizhmoscow.ru” - Kaikki auton laitteesta. Tietoportaali